OSINKO – osaamisen innovatiivinen kehittäminen kiinteistöalalla

On arvioitu, että 80-90% tapaturmista taustalla on inhimillinen virhe. Kyse voi olla siitä, että jokin asia on jäänyt huomaamatta, jotain on unohtunut tai tilanne on arvioitu väärin ja valittiin huono toimintavaihtoehto. Työterveyslaitoksen Sujuva-hankkeen tutkijoiden mukaan inhimillisiä virheitä on monenlaisia ja niille on erilaisia syitä. Jos työpaikalla halutaan oppia sattuneista tapaturmista ja vaaratilanteista, tulkinnassa ei saa tyytyä helppoon selitykseen ihmisen erehtyväisyydestä. Sen sijaa tulee

 1)    tarkentaa millaisia inhimillisiä virheitä tapahtumaan liittyi. Niitä voivat olla esim.

• muistivirheet, kuten työtehtävien tai –vaiheiden unohtaminen                           
• havaitsemisvirheitä, kuten se, että olennaista asiaa tai vaaraa ei havaita                              
• toimintavirheitä, kuten toimiminen virheellisesti ympäristössä tai vaikeudet asettaa asioita       tärkeysjärjestykseen ja tehdä päätöksiä

2)    selvittää, mitkä tekijät työssä, työympäristössä ja työn organisoinnissa kuormittuvat tarpeettomasti ihmisen huomiokykyä tai muistia, ja altistavat inhimilliselle virheelle, esim.

• keskeytykset ja työn sujuvuuden ongelmat                                                                     
• hankalat havaitsemisolosuhteet                                                                                              
• aikapaine ja kuormittuminen                                                                                                
• ongelmat kommunikoinnissa                                                                                                
• puutteet ohjeissa                                                                                                                  
• puutteet vaarojen merkitsemisessä

 ”Merkittävää tuloksissa on se, että noin neljännes syistä johtuu kommunikaation ongelmista”, kiteyttävät hankkeen tutkijat Ratilainen, Puro ja Kalakoski. Tähän liittyy läheisesti kiire ja kuormittuminen. Työssä ei ehdi huomata kaikkea tarpeellista ja kun voi tarkkailla vain yhtä asiaa kerrallaan, aivan ilmeisiä tekijöitä saattaa jäädä huomaamatta.

Nämä asiat ovat noussee esille myös isännöitsijöiden työssä. Ammattikuvatutkimuksen mukaan vain 35% kertoi pystyvänsä työskentelemään keskeytyksettä. Vastaavasti peräti 65% isännöitsijöistä kertoi työn kuormittavuuden lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Kiinteistönvälittäjien osalta vapaa-ajan määrän riittävyydessä työstä palautumiseen esiintyi suurin kuilu todellisen ja halutun tilanteen välillä.

Mitkä on keinot virheiden vähentämisessä?

Ratilaisen mukaan käytännön keinot virheiden vähentämiseksi löytyvät riittävän työajan ja resurssien varaamisesta työtä suunniteltaessa. Myös yhtä aikaa tehtävien tai tarkkailtavien asioiden ja turhien keskeytysten, kuten puhelinsoittojen, viestien, työtä tekevän henkilön keskeyttämisten vähentäminen auttavat.

SKH-isännöinti on kerännyt kokemuksia keinojen toimivuudesta käytännössä. Markkinointi- ja viestintävastaavan Katri Kulomäen mukaan isännöitsijöille tulevien puheluiden määrää on vähennetty sillä, että SKH:ssa asukkaita ja osakkaita palvelee SKH palvelukeskus. Puhelinsoittojen ohjautuminen muille on vapauttanut isännöitsijän aikaa siten, että hän pystyy entistä paremmin keskittymään yhteistyöhön hallituksen kanssa. Asiakkailta se vaatii alkuun sopeutumista mutta koska he saavat vastauksen muilta henkilöiltä, suuntausta pidetään hyvänä.

Sujuvuutta työhön saadaan Työterveyslaitoksen tutkija Valtosen mielestä siten, että sopeutetaan työ ihmisen mittaiseksi.  On hyvä miettiä kuka on missäkin tilanteessa oikea henkilö hoitamaan tehtvän. Tämän lisäksi on tarjottava kunnolliset työvälineet, joiden käytön kaikki hallitsevat. Lopuksi on OSINKO-hankkeen tavoitteiden mukaisesti helpotettava oppimista ja hyödynnettävä osaamista.

Lue lisää Sujuva hankkeesta:

http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/sujuva/sivut/default.aspx