OSINKO – osaamisen innovatiivinen kehittäminen kiinteistöalalla

Oikeastaan näiden vaihtoehtojen välillä ei tarvitse valita, sillä molemmat pitävät paikkansa. Tämän päädytään Trendwatching.com –sivuston selvityksessä, jonka mukaan keskiverto älypuhelimen käyttäjä tarkistaa puhelimensa näytön keskimäärin 221 kertaa päivässä.

Onko luvun suuruus syy siihen, että kaikin puolin hyödyllinen, viihdyttävä, informatiivinen ja ehkä myös koukuttava kännykkäsi on alkanut varastaa aikaasi muulta toiminnalta? Vai onko tilalle tullut vain niin paljon elämää helpottavia toimintoja, että saamme paljon enemmän aikaiseksi?

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat uutta teknologiaa enemmän kuin ennen. Teknologia on muuttanut elämäntapa- ja kulutusasenteita kaikissa väestöryhmissä. Viimeisimpien tilastojen mukaan kaikista suomalaisista lähes 60 % käyttää nettiä matkapuhelimella ja nuorista (16-24-vuotiaat) lähes 90 % mobiilisti.

Tutkimustulos kertoo myös sen, että matkapuhelin on suomalaisille tärkeämpi kuin työ tai parisuhde. Toisaalta henkilösuhteiden hallintaa älypuhelimissa ja synkronisissa sosiaalisissa palveluissa pidetään psykologian näkökulmasta luonnottomana. Psykologian professori Göte Nyman mukaan esimerkiksi Facebook on huono hallinnoimaan tällaista dynaamista vuorovaikutusta. Facebookissa niin kuin monessa muussakin sovelluksissa on kiire. Postaukset ovat kuin hetkellistä pikaruokaa, joka on valikoidusti pilkottu valmiiksi lautasellesi.

Älypuhelinten käyttäjille muodostuu usein tapa tarkistella jatkuvasti sähköpostiaan, sosiaalista mediaa tai uutisia. Tietotekniikan tutkimuslaitos Hiitin tutkimuksessa ahkerat ”tarkistelijat” pitivät itse tapaa enemminkin ärsyttävänä kuin riippuvuutena.

Huolestuttavaksi matkapuhelimen käyttö menee, jos käyttäjä – ihminen – ei kykene sietämään hiljaisia, tylsiä hetkiä, rentoutumaan tai tuntemaan niin sanottuja tietoisen läsnäolon hetkiä. Nyman painottaa, että aivot tarvitsevat näitä hetkiä. Jos reaktio tylsyyteen on yksipuolinen eli aina sama, puhelimen jatkuva käyttö rajaa pois mahdollisuuksia löytää ympäristöstään uusia mahdollisuuksia ja reagoida niihin sopivalla tavalla.

– Esimerkiksi, minkälaisena pidetään ihmistä, joka koulutustilaisuuksissa tai palavereissa vain naputtelee kännykkäänsä eikä huomioi läsnä olevia ihmisiä?

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että levoton älypuhelimen käyttö ei ole yhtenäinen ilmiö sinänsä. Tietoa ei voi sanoa olevan liikaa, koska ainahan voimme poistaa tarpeettomia sovelluksia ja muuttaa epätoivottavia käyttäytymistapoja. Saatavilla olevan tiedon määrä on kuitenkin valtava ja valinnanvaikeus koettelee meitä kaikkia.

Tämä on Trendwatching.com:n mukaan johtanut siihen, että elämme paradoksin keskellä. Digitaalinen informaatio ja toiminnallisuus, joita ilman emme osaa enää olla, on tunkeutunut käyttäytymiseemme niin syvällisesti, että se on alkanut vaikuttaa suhteisiimme, tuottavuuteen, kykyymme keskittyä, tätä listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Ja siitä huolimatta haluamme sitä yhä enemmän.