OSINKO -hankkeen blogi
Koulutusvähennystä on hyvä hakea yritysten tekemän vuosittaisen veroilmoituksen yhteydessä. Verottava on tehnyt omat lomakkeet, joilla koulutusvähennystä haetaan ja se löytyy numerolla 79 (lomake elinkeinotoiminnalle). Sen liitteeksi ei tarvitse lisätä koulutusraporttia tai koulutussuunnitelmaa, mutta nämä raportit on syytä laatia ennen vähennyksen hakemista.
Apua raporttien laatimiseksi löytyy esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen yhteisesti tuottamasta mallista henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. Se tarjoaa yhden apuvälineen työnantajille ja luottamusmiehille suunnitelmien laatimiseen. Tavoitteena on, että hyvän ja mahdollisimman yksityiskohtaisen koulutussuunnitelman myötä yhä useammalla ylemmällä toimihenkilöllä on mahdollisuus säännölliseen osaamisen kehittämiseen.
Malli löytyy osoitteesta: http://www.ytn.fi/index.php?news_id=1141
Kuinka sitten laskea haettavan koulutusvähennyksen suuruus? Työelämän koulutushakusivuston viestintäpäällikkö Rengstedt kehottaa aloittamaan laskemalla henkilötasolla työntekijöiden käymien koulutuspäivien määrät (max. 3 päivää / työntekijä). Sen jälkeen on laskettava koko yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka. Päiväpalkan saa laskettua jakamalla työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevan yrityksen palkkasumman 200:lla (työpäivien määrä vuodessa) sekä henkilöstön määrällä (= kokonaiset henkilövuodet).
Kun yhden työntekijän keskimääräinen palkka yrityksessä on tiedossa, sen voi kertoa kolmella edellyttäen, että hän on osallistunut johonkin koulutukseen niin monena päivänä. Kun mukaan lasketaan sekä talon ulkopuoliset että talon sisäiset koulutukset, perehdyttämiset ja vertaistuki, tämän määrän luulisi täyttyvän yrityksessä kuin yrityksessä. Lopuksi saatu summa pitää jakaa vielä kahdella, koska vähennysoikeus on 50%.
Yritysten näkökulmasta kyseessä ei ole kovin suuri summa mutta verohyöty kannatta kuitenkin hyödyntää. Tämä on tärkeää, koska kyseessä on valtion taholta eräänlainen kokeilu ja jos sitä ei käytetä, hyöty varmasti poistuu ennen pitkää. Toinen peruste on koulutussuunnitelman laatiminen - erityisesti jos sitä ei ole tehty aikaisemmin. Yrityksen tulevaisuudessa tarvittavan osaaminen pohtiminen ja käytäntöön vieminen eivät voi olla turhaa.