OSINKO -hankkeen blogi
Elämme maailmassa, joka muuttuu, mutta muutos on muuttunut. Näin aloitti puheensa Kiinkon Vuosiseminaarissa puhunut Lauri Järvilehto, joka kiteytti sanomansa sisäisen motivaation merkitykseen. Kokemus siitä, että työllä on jotain arvoa, on ensisijaisen tärkeä. Tulos ei synny Excel-avauudesta, vaan siitä, että tykkää työstään ja siitä mitä tekee. Innostus ja sisäinen motivaatio voivat johtaa jopa satoja kertoja suurempaan tuottavuuteen.
Vuosiseminaarin tulevaisuuskeskustelussa kaivattiin tekojen lisäksi ajattelulogiikan muutosta. Tätä peräänkuulutti erityisesti Pekka Puustinen, jonka mukaan työ muuttuu kun siirrytään palvelutalouteen, aineettomaan laskuttamiseen ja osaamista siirretään keskelle asiakkaiden arkea. Tähän tarvitaan rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voi muuttaa ja tyyneyttä niiden asioihin edessä, joihin ei voi vaikuttaa.
Harvat meistä tietävät kuitenkaan tarkasti mihin suuntaan katseensa pitäisi seuraavaksi suunnata mutta tärkeintä onkin, että päätetään tehdä jotain. Anssi Vanjoki painotti strategian olevan joukko verbejä ei adjektiivejä. Strategia ei ole paperi tai suunnitelma, vaan päivittäistä tekemistä, johon kaikki pitää saada mukaan.
Hyvinvointi työssä syntyy siitä, että ihminen kokee tekevänsä merkityksellisiä asioita ja toimii sisäisen motivaation voimin. Kaiken kiireen keskellä mietimme kuitenkin harvoin sisäisen motivaation merkitystä. Järvilehdon mukaan asian tekee pahimmaksi jatkuva mittaaminen, joka ohjaa ihmisten toimintaa pois sisäisestä motivaatiosta. Keskittyminen siirtyy helposti mittareiden täyttämiseen ja tekee työstä samalla epämiellyttävää. Näin työstä katoaa nopeasti ilo ja ihmiset voivat huonosti arjessaan.
Myöskään se, minkälaisissa tiloissa työskentelemme, ei ole samantekevää. Tilat vaikuttavat sisäisen motivaation syntymiseen ja ajatteluumme. Ne muokkaavat aivotoimintaa, sillä yksi ainoa esine huoneessa riittää muuttamaan käyttäytymistämme, muistutti Tero Vanhanen puheenvuorossaan. Hän kertoi klassisen kokeen tuloksista, jossa revolverin kuva seinällä lisäsi merkitsevästi sähköiskujen antamisherkkyyttä verrattuna niiden koehenkilöiden toimintaan, joiden huoneen seinällä oli neutraali kuva.
Luottamusbusinestä ei voi tehdä mittaamalla eikä virtuaalisesti. Kiinteistöalalla meidän kaikkien asiakas on ihminen. Viime kädessä loppukäyttäjän markkinapaikka kiteytyy yhdeksi ainoaksi kokonaisuudeksi , joka on – ihmisten arki. Tätä taustaa vasten toimiala-ajattelu on liian kapea-alaista. Tulevaisuuden toimitilojen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että innostuneet ihmiset ja erilailla ajattelevat yksilöt täytyy tuoda yhteen. Keskustelua aiheesta tarvitaan varmasti vielä lisää.