OSINKO -hankkeen blogi
Tuleeko mieleesi ketään, joka ei aika ajoin valittaisi kiirettä? Itse en pysty nimeämään juuri ketään – joko työtä on liikaa tai sitten sitä ei ole ollenkaan, joka stressaa sekin. Kiireen syynä pidetään usein ulkopuolelta tulevia paineita ja tulostavoitteita vaikka monet osaavat asettaa niitä itsekin.
Kiire on viime kädessä aina henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne. Se on tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. Merkittävä osa jatkuvan kiireen vahingollisuudesta ihmisille johtuu siitä, että ihmisen elimistö suhtautuu kiireeseen kuten henkeä uhkaaviin stressitilanteisiin.
Stressi ei ole mitään, mitä minulle tapahtuu, vaan sitä, miten minä reagoin tai koen asian tai ongelman. Tämä kokemus on hyvin yksilöllistä, sillä samat asiat, jotka tuntuvat itsestä kuormittavilta, voivat antaa jollekin toiselle voimavaroja. Siksi stressin tunnistaminen onkin vaikeaa.
Stressi kertoo siitä, että omat tarpeet tai kyvyt ovat ristiriidassa työn asettamien vaatimusten kanssa. Sen estämiseksi pitäisikin miettiä sitä, mitkä ovat omat rajat, milloin ne ylittyvät ja joidenkin työtehtävien osalta sitä, mikä on tekemisen riittävän taso. Pitäisi oppia sanomaan useammin ei. Ehkä joskus myös pysähtyä pohtimaan hetkeksi sitä, mikä on riittävän hyvä työsuoritus vallitsevissa olosuhteissa.
Stressin kehittymisessä ihmisen oma kokemus on siis oleellinen asia. Siihen vaikuttaa oleellisesti arvio omasta kyvystä selviytyä. Vaikeissa tilanteissa tulisi pyrkiä muuttamaan tilannetta siedettävämmäksi – mikään ei muutu ellei tee jotakin. Asiantilan muutos edellyttää, että tunnistaa itsessään stressin oireet. Voiko joskus myöntää, että nyt ei ehdi, pysty, jaksa, osaa tai hallitse? Hyväksytkö oman vireesi aaltoilun, etenkin silloin kun muilla elämän alueilla on ongelmia?
Stressin lievittäminen on mahdollista, mutta se vaatii sekä tekoja että ajatustyötä. Kun työ ja työajat aiheuttavat stressiä, on syytä aktiivisesti keskustella asiasta muiden kanssa. Ihmiset sopeutuvat vaativilta tuntuviin tilanteisiin paremmin, jos he saavat tarvittaessa sosiaalista tukea. Työkaverit ovat usein voimanlähde samoin kuin pitkäaikaiset asiakkaat. Ulkopuolinen voi tulla avuksi vahvistamaan pystyvyyden tunnetta, jonka on todettu olevan selkeästi yhteydessä terveyden kannalta edulliseen käyttäytymiseen.
Ja miksi tähän kaikkeen pitäisi kiinnittää huomiota? Työelämän hyvinvointityö tukee taloudellisuutta ja tuottavuutta – siitä kertoo numerotkin. Työterveyslaitoksen Guy Ahosen mukaan yhden euron panos työhyvinvoinnin aitoon kehittämiseen tuo takaisin kuusi euroa. Jokainen ennaltaehkäisty sairaslomapäivä säästää työnantajalle 325 euroa.