OSINKO – osaamisen innovatiivinen kehittäminen kiinteistöalalla

Työhyvinvoinnille on tilausta -aamupäiväseminaari alkoi näillä sanoilla. Paikalla olijoita lämmiteltiin kysymällä kuinka moni kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Aika moni, kuului vastaus, jota tukee niin isännöitsijöiden kuin kiinteistönvälittäjien ammattikuvatutkimusten tulokset. Entä kuinka monen työ tukee elämänhallintaa?

Tämä vaati jo vähän enemmän pohdintaa ja asian avaamista. Erityisasiantuntija Eija Lehdon mielestä hallinnan tunne on hieno sanapari. Työn hallinnan tunne syntyy siitä, että voi vaikuttaa oman työn sisältöihin ja tapoihin tehdä sitä. Tärkeintä ei ole vaikuttamisen määrä vaan se, miten omat vaikutusmahdollisuudet koetaan. Silloin työ hahmottuu mielekkäänä kokonaisuutena ja hallinnassa olevassa työssä on ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuus.

Niin kauan kun itsellä on tieto siitä, että kovan kiireen keskellä hallitsee aikaansa, kiireellä ei ole kielteisiä seurauksia. Miten tällaiseen tilaan sitten päästään? Ratkaisua voi etsiä vaikka kertyneestä elämänkokemuksesta. Mitä enemmän selviämisen kokemuksia työelämän erilaisista koitoksista, sitä parempi. Läpikäydyt tuntemukset jostakin todella ikävästä asiasta helpottavat uuden edesottamuksen edessä. Eihän tämä tunnu enää miltään, kyllä tästäkin muutoksesta selvitään. Tutkimusten mukaan työelämässä pidempään olleet ovatkin keskimääräisesti tyytyväisempiä työhönsä kuin alalle vasta tulleet.

Työyhteisöllä on erittäin suuri merkitys työhyvinvoinnin kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että  jokainen työntekijä voi kokea itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi omassa työssään. Kun ilmapiiri klikkiytyy esim. työntekijöiden kilpailun johdosta, on työpaikalla hyvä olla joku – omasta mielestä järkevältä vaikuttava henkilö, jonka kanssa keskustella. Joskus tällainen tuki voi löytyä pitkäaikaisesta asiakkaasta tai läheisestä sidosryhmästä.

Toisille kiire tarjoaa keinon tehostaa toimintaa ja karsia tarpeetonta sälää ja sähläystä. Tarpeettoman pitkät kahvitauot tippuvat automaattisesti pois, mikä ei ole pelkästään huono asia. Toiset taas ajautuvat kiireen noidankehään. Silloin mielessä liikkuu lähinnä huolta siitä miten ehdin, loppuuko aika kesken, jääko kaikki kesken, saanko mitään valmiiksi. Tällaisessa tilanteessa vauhdin lisääminen on väärä tapa. Oikea ratkaisu edellettyttää usein pysähtymistä sen verran, että löytää ulospääsytilanteen, tietää mistä löytyy Exit.

Sen sijaan, että keskitytään ongelmiin ja siihen mitä ei ole saatavilla, hyvinvointia pitäisi rakentaa ihmisten vahvuuksille. Kaikille työpaikoille tarvitaan optimisteja, jotka kehittävät strategioita ongelmien ylittämiseksi, niiden kiertämiseksi ja ratkaisemiseksi. Voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi hyvinvoinnin kannalta. Tältä pohjalta on hyvä miettiä mitä voit tehdä itsellesi:

• aseta selkeät rajat työnteolle - takaraja, jolloin lähdet kotiin
• kuuntele ja ota todesta omasta jaksamisesta kertovat merkit
• varaa itsellesi riittävästi lepoa ja virkistystä eli muuta elämää
• vaali omia arvojasi, mikä sinulle on tärkeää ja tuottaa tyydytystä
• kuulostele, mistä omanarvontuntosi on kiinni ja kuinka vakaa se on
• mieti mikä on riittävän hyvä työsuoritus näissä olosuhteissa
• puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi