OSINKO – osaamisen innovatiivinen kehittäminen kiinteistöalalla

Vastauksen voisi aloittaa listalla hallinnan tunteesta, kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja edistymisestä. Ihminen nauttii kun hän tuntee hallitsevansa työnsä, saa aikaan asioita ja pystyy vielä kehittymään työtehtävien suorittamisessa. Hän voi hyvin työssään kun kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja omaavansa vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia sen toteuttamiseen.

Näiden asioiden lisäksi myös sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys. Tutkimuksissa on osoitettu, että kahdesta yhtä pätevästä työntekijästä, innostunut voi olla jopa sata kertaa tuottavampi kuin vain tekevinään oleva kollega. Monet rekrytoinnin ammattilaiset painottavatkin nykyään hakijoiden asennoitumista. Halu ja kyky innostua uusien asioiden oppimiseen jyräävät alleen muut taidot. Sanotaan, että ”kaikkea muuta voi oppia paitsi asennetta”.

Kiinteistöalalla asennoituminen tietojen päivittämiseen näkyy monella tavalla. Asunto- ja kiinteistöoikeuden kysymyksiin erikoistunut juristi Tapio Nevala mainitsee esimerkkinä LKV-pätevyyden. Jos sen on hankkinut 20 vuotta sitten, lainsäädännön osalta silloin opituilla tiedoilla ei tee tänä päivänä enää mitään. Oppiminen on ollut jo pitkään elinikäistä ja siihen on motivoiduttava itse.

Ahosen (2014) mukaan Suomeen saadaan Euroopan paras työelämä kun ymmärrämme, että työpaikka kilpailee tasaveroisesti vapaa-ajan kanssa ja tukee sitä. Avainsanaksi nousee joustavuus. Se edellyttää sitä, että olemme avoimia uusille toimintatavoille ja ymmärrämme minkä kokonaisuuden osia olemme. Samoin sitä, että ymmärrämme aidosti, että ihmiset ovat työpaikan tärkein tuotantotekijä. Tärkeämpi kuin koneet, laitteet ja järjestelmät. 

Työhyvinvoinnilla on kasvava merkitys siihen, kuinka yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan – ja se näkyy koko yrityksen tuloksellisuudessa. Panostaminen työhyvinvointiin tulisikin kuulua yritysten ylimmän johdon agendalle ja tavoitteisiin. Tuloksellinen työhyvinvoinnin johtaminen vaatii kuitenkin sitä, että toimenpiteistä ja painopisteistä pystytään tehokkaasti viestimään organisaatiossa

Riittävän vuorovaikutuksen ja sen luoman yhteishengen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Mitä huomaavaisemmin kohtelemme toisiamme, sen paremmin viihdymme töissä. Työntekijöiden, joilla on työssään hyvä työympäristö, hyvät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ja joiden työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, on havaittu sairastavan vähemmän. Myös johtamisen oikeudenmukaisuus vähentää sairauspoissaoloja. Sekin on yksi oleellinen piirre hyvinvoivasta työyhteisöstä.

Lisää Ahosen ajatuksia siitä, miten Suomeen saadaan Euroopan paras työelämä: http://www.wgh.fi/userData/wgh/pdf/Work_goes_happy_esitys_Ahonen.pdf