OSINKO -hankkeen blogi
Muutoksen tuulet puhaltavat monissa yrityksissä. Henkilöstön kehittämisen kannalta työpaikkojen muutospaineet jalkautuvat usein moninaisina mittauksina ja kyselyinä. ”Kun ahtaa koko henkilöstön kaavioon tai prosenttilukuun, voi hetkellisesti tuntea asioiden olevan hallittavissa” kirjoittaa Reetta Räty tämän päivän Helsingin Sanomissa ja jatkaa siitä, että ”vaikka luvut eivät mittaisi todellisia asioita, niiden perusteella voi vaatia parempia lukuja.”
Kuinka hyvin osaaminen voidaan sitten muuttaa luvuiksi? Käsitteen abstraktiuden vuoksi houkutuksena onkin jättää osaaminen kokonaan arvioimatta, koska se on niin vaikeaa. Osaamisen kehittymisen kannalta on kuitenkin parempi, että sitä arvioidaan ja tiedostetaan ongelmat, kuin jätetään kartoitus kokonaan tekemättä.
Vaikka osaamisenkartoitus ei pysty kuvaamaan kaikkea työssä tarvittavaa ja yritykselle tarpeellista osaamista täsmällisesti, se on kuitenkin hyvä väline niin osaamisen arvioinnissa kuin sen kehittämissä (Berglund, 2008). Se antaa ryhmälle ja yksilöille paremman kyvyn erotella omaa osaamistaan ja tunnistamaan vahvuuksia sekä kehittämistarpeita. Se myös suuntaa osaamisen tarkastelua ja kehittämistä.
Ulla Kallion (2012) tutkimustulosten mukaan osaamiskartoituksen tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttavat johdon tekemät päätökset ja toimenpiteet. Toiseksi, tulosten käsittelytavalla on vaikutusta samoin kuin sillä, miten ja minkälaisia johtopäätöksiä niistä tehdään. Kolmanneksi, mahdollisuuksien hyödyntämiseen vaikuttavat henkilön oma motivaatio ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä.
Kallion (2012) mukaan työntekijät kokevat pääsääntöisesti osaamiskartoituksen tekemisen myönteisenä asiana. Yksilön kannalta itsearvioinnin tekeminen selkeyttää ja auttaa hahmottamaan omaa osaamista ja löytämään kehittymiskohteita. Oman äänen kuulumiseen voi merkitä motivaation ja avoimuuden lisääntymistä. Piilevän osaamisen löytyminen tuo mahdollisuuden näiden taitojen hyödyntämiseen työyhteisössä.
Organisaatiotasolla nähdään mahdollisuutena se, että asiantuntijuutta voidaan hyödyntää entistä paremmin. Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen kehittää myös organisaation laatua sekä lisää yhteistyötä ja tiedon jakamista. Tämä on puolestaan merkityksellistä yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin kannalta. .
Muista mahdollisuus osallistua kiinteistönvälittäjien osaamiskartoitukseen. Ilmoittaudu mukaan huhtikuun aikana.
Lisää osaamiskartoituksista:
Maria Berglund 2008, http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12005/hse_ethesis_12005.pdf
Ulla Kallio 2012, https://www.theseus.fi/handle/10024/39102